Sitran megatrendit antavat visiota mihin suuntaan tulevaisuus on kehittymässä, mitä ovat merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, joihin meidän on varauduttava yhteiskunnallisesti. Ennakointiajattelu ja -osaaminen ovat kehittyneen 2010-luvun aikana, keskeiseksi on noussut eri toimijoiden kyky hyödyntää ja ennakoida omassa toiminnassa tulevaisuuden mahdollisia kehityssuuntia.
Megatrendit päivitettiin 2020 esiin nostamalla viisi tulevaisuuden kehityskulkua
v Ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys – miten vastata ilmaston muutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien vaihtelevaan saatavuuteen ja jäteongelmaan.
v Verkostomaisen vallan voimistuminen – moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen maailmaan siirtyminen.
v Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen – väestö muuttuu ikääntymisen lisäksi taustoiltaan, mahdollisuuksiltaan ja tavoiltaan yhä monimuotoisemmaksi
v Talousjärjestelmän suunnan etsiminen
v Teknologia sulautuu kaikkeen – osaksi yhteiskuntaa ja arkea.
Väestön ikääntyminen tapahtuu vääjäämättä, ihmiset elävät pidempään ja väestörakenne vanhenee. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve lisääntyy ihmisen eliniän mukaan. Palveluiden mukautuminen väestön ikääntymiseen tuo muutosta. Syntyvyyden laskun myötä lasten- ja perhepalvelujen tarve vähentyy. Painopiste ikääntyvien palveluihin nousee. Löytyykö tarpeeksi hoitajia vastaamaan ikääntyvien peruspalveluista vai uhkaako työvoimapula? Onko työntekijät valmiita vaihtamaan työkenttäänsä lapsista ja nuorista ikääntyvien pariin?
Muuttoliike maalta kaupunkeihin on globaali-ilmiö, ennusteen mukaan maailman väestöstä lähes 70 % asuu kaupungeissa vuonna 2050. Suomessa väestö keskittyy muutamaan suureen kasvukeskukseen ja haja-asutusalueet autioituvat. Kasvukeskusten asukasmäärän lisääntyessä myös palvelujen käyttö kaupungeissa kasvaa. Riittääkö kaupungeilla rahaa palvelujen lisääntyvään tarpeeseen vastaamiseen nykyisellä palvelutasolla vai joudutaanko palveluja karsimaan? Miten henkilökunta kokee palvelujen ”huonontumisen” vai tuleeko ajankohtaiseksi palvelujen saannin tarkasteleminen tarkemmin, satsaus asiakas- ja palveluohjaukseen ja sitä kautta saada säästöä - oikea palvelu oikealla asiakkaalle oikeaan aikaan.
Väestön ikääntymisen myötä maahanmuuttajat ja heidän kotoutumisensa yhteiskuntaamme tuo omat haasteet myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Monessa kulttuurissa sukupolvien yhteisasuminen ja iäkkäistä läheisistä huolehtiminen on arkipäivää. Nuoret maahanmuuttajat integroituvat yhteiskuntaamme ja omaksuvat meillä olevia käytänteitä, maahanmuuttaja naisten työllistyminen lisääntyy ja aika iäkkäistä läheisistä huolehtimiseen vähenee. Asiakkailla on tarve saada palveluja omalla äidinkielellään, ihanne ratkaisu varmaan olisi oman kielinen, samasta kulttuurista kotoisin oleva työntekijä. Kommunikointi ja vuorovaikutus olisi luontevampaa, ja asiakkaan olisi mahdollista saada itseään koskevat asiat eteenpäin ilman tulkin läsnäoloa. Voidaan ajatella, että koko palveluverkosto sosiaalipalveluista terveyspalveluihin, arjen tukipalveluista rikosseuraamuslaitokseen tulee työssä kohtaamaan enenemissä määrin asiakkaita muista kulttuureista ja joutuu miettimään, kuinka asiat saadaan hoidettu sujuvasti.
Covid19 tuttavallisimmin sanottuna korona toi suuren nopean muutoksen digi- ja etäpalveluiden käyttöön. Digipalveluita otettiin nopealla aikataululla käyttöön pakonsanelemassa tilanteessa. Puhelin ja videovastaanotot arkipäiväistyivät sosiaali- ja terveydenhuollossa, työ mitä voitiin tehdä etänä, siirtyi etätyöksi. Kesän aikana korona tilanne helpottui, etäpalvelut ja etätyö jäivät kuitenkin käyttöön. Monessa kunnassa ja kaupungissa varmasti pohditaan, saadaanko tehokkuutta ja taloudellista säästöä etä– ja digipalveluiden avulla. Tämä on asia, joka vaatii tarkempaa tarkastelua ja palveluiden lisä kehittämistä. Etätyö ja digipalvelut ovat varmasti tulleet jäädäkseen ja toivottavasti niitä kehittämällä saadaan palvelut tasavertaiseksi kaikille ympäri maata. Näiden avulla saadaan myös ilmastoa suosivia toimia tehtyä, työmatkat ja siirtymiset paikasta toiseen vähenevät. Esiin on lisäksi noussut ihmisten arvomaailmansa tapahtunut muutos pehmeämpään suuntaan perhekeskeisyyden ja luonnon merkityksen korostuminen, muuttoliikenne kaupungeista maalle on lisääntynyt.
Tietoturvallisuuden merkitys on suuri, uhka erilaisille tietomurroille on olemassa kuten viime viikkoina huomasimme. Sitä miten tietomurto tulee vaikuttamaan asiakastietojärjestelmiin ja kirjaamiseen voimme vielä vain arvailla, se kuitenkin on varmaa, että asia täytyy ottaa vakavasti ja tietoturvan eteen on tehtävä työtä. Arkaluontoisten asiakkaan henkilökohtaisten tietojen pääseminen kiristäjien käsiin on viimeinen asia mitä saisi koskaan tapahtua.
Työ ja työntekijä uusien haasteiden edessä – moni asia tuo haastetta terveys- ja sosiaalipalveluiden työhön ja työntekijöille, suuri muutos tulee olemaan uudet hyvinvointialueet. Vaikuttaako ne kuitenkaan suuresti tekemäämme perustyöhön, työhön ihmisten kanssa. Organisaatiot uudistuvat mutta perustyömme pysyy samana, työnä erilaisten asiakkaiden kanssa erilaisissa tilanteissa ja eri palveluissa. Tärkeää on myös, että jokainen työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja saa työstään onnistumisen kokemuksia. Koronan tuoma epävarmuus on vielä mukanamme mutta voimme ajatella, viimeisen puolen vuoden olleen isojen muutosten kohta työssämme sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jos korona toi ikäviä, huonoja asioita yhteiskuntaamme toi se myös hyvää, ehkä jonkin ajan päästä näemme nämä asiat selvemmin ja osaamme hyödyntää jatkossa korona esiin nostamia toimintatapojamme työssä ja arjessamme.
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelijat - Niina, Markku ja Ritva
Comments